Lohkarepuisto kiviviitta nro 8
Uusikylä tuulimyllyineen, renovoitu isojakokartta 1840-luku.
Uusikartanontien ja Heinolantien risteyksessä sijaitsi metsäpuiden taimitarha 1930-luvulta alkaen. Sen omisti Itä-Hämeen metsänhoitolautakunta. Rinteen juuri on rehevä ja hyväkasvuinen - Salpausselän ominaisuuksia. Omistaja, Metsäkeskus, hakkasi taimitarhan paikalle kasvaneen kuusikon joitain vuosia sitten ja tilalla kasvaa nyt lehtimetsää.
Autonomian ajalla rangaistusvangit kuljetettiin Salpausselkien pohjoisrinteen puolella Suomesta Siperiaan. Tämän muistona on Peruskartalla Uudessakylässä Vankipolku.
Ensimmäistä Salpausselkää noudatellen kulkee kaksi vanhaa reittiä Uudestakylästä länteen. Pohjoispuolinen on ns. Uudenkylän kirkkotie (nykyisin Uusikartanontie), jonka varrella lännempänä on Kirkkolähde eli Kuninkaanlähde. Tällä reitillä ajeltiin reellä keväisin pari viikkoa pidempään kuin Salpausselkien päällä. Samaa ominaisuutta hyödynnetään nykyisin Loistopolun ladulla ja ulkoilureitillä Iitin rajalta Lahteen.
Salpausselät ovat Suomen merkittävin pohjavesiesiintymä. Pohjavettä muodostuu, kun sade- ja sulamisvesiä suotautuu sora- ja hiekkakerrosten läpi ja puhdistuu epäpuhtauksista. Rinteiden juuressa karkean ja hienon maa-aineksen rajalla on lähteinen alue. Lähteitä on paljon ja yhdyskunnat käyttävät tätä luonnonvaraa vedenhankinnassaan. Uudenkylän vedenottamo on yksi näistä.