Lohkarepuisto on 600-vuotislahjamme Uudellekylälle!
Kyseessä on n. 5km pituinen luonto- ja kulttuuripolku. Matkan varrella on lohkareita, joihin on kiinnitetty opastavia QR-koodeja.
Laatassa olevaa QR-koodia käyttäen pääsee puhelimella tai tabletilla katsomaan kunkin kiven kohdalle syötetyn tiedon, joka on oleellinen osa reittiä.
Avajaisia juhlitaan elokuussa, kunhan kaikki saadaan reitin varrella valmiiksi.
Tervetuloa, tämän kierroksen tarjoaa Nastola-seura ja sen yhteistyökumppanit!
QR-koodien
linkkien ongelmaa
korjataan
parhaillaan.
Uudenkylän vanha asema, joka tuhoutui talvisodassa.
Tervetuloa Lohkarepuiston luonto- ja kulttuurikierrokselle!
Riihimäenradan peruskorjauksen yhteydessä Uuteenkylään avattiin uusi rautatieasema 12.12. 2010 entisen Kanervan pysäkin paikalle. Lahden ympäristöpääkaupunkivuonna 2022 asemalle pystytettiin arkkitehti Erkko Aartin suunnittelema puinen pavilionki.
Uudenkylän ensimmäinen rautatieasema valmistui 1869 ja liikenne radalla alkoi 1870.
Rakennus tehtiin uusrenessanssityylisenä arkkitehti Knut Nylanderin Pietarinradan III-luokan aseman mallipiirustuksen mukaisesti. Sitä laajennettiin kahdesti, ensin jo 1870-luvulla Nylanderin piirustuksilla ja sitten 1800-luvun lopussa ilmeisesti arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmin. Asemarakennus tuhoutui talvisodan ilmapommituksessa 10.3. 1940. Samana vuonna valmistui uusi, tiilirakenteinen, rapattu asema. Sota-aikana rakennetut rautateitten rakennukset olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta puisia, joten Uudenkylän vaatimaton asema on harvinaisuus. Julkisivut laudoitettiin 1980-luvulla.
Nykyinen Kouvolantie, joka 1980-luvulle asti oli Valtatie 12, oli alkuaan Ylinen Viipurintie. Se yhdisti jo keskiajalla Hämeen ja Viipurinlinnat. Uusikylä on alkuaan syntynyt tämän tien liikenteen palveluiden turvaamiseksi. Matka Lahdesta tänne on noin noin 20km, samoin Kausalaan ja valtakunnallisten teitten varsilla hevonen ja hollikyyti vaihtuikin 20km välein.
Kanervan koulu
1950-luvulla Nastolaan rakennettiin paljon uusia kouluja. Kanervan koulu valmistui 1958. Siinä oli kolme luokkaa ja opettajien asunnot. Koulua laajennettiin ja korjattiin vielä 2000-luvun alussa, mutta se lakkautettiin 2015.
Kanerva, omakotialue
Kanerva on hieno esimerkki toisen maailmansodan jälkeen rakennetusta rintamamiestaloalueesta. Täällä on mm. Nastolan ensimmäinen rivitalo ns. pitkätalo vuodelta 1946, Terveystalo ja pienkerrostalo tyyppitalojen lisäksi. Taloja suunnitteli mm. arkkitehti Jalmari Lankinen ja rakensi rakennusmestari Arvi Munukka. Kulmaikkunalliset rintamamiestalot lienevät heidän yhteistyötään. Terveystalo syntyi ruotsalaisten avun turvin arkkitehti Bertel Saarnion tyyppipiirustuksilla. Omakotialue on laajentunut eri vaiheissa. Jyrkkälappeiset Enson suurelementeistä tehdyt Asunto Oy Omakanervan talot ovat vuodelta 1979.
Pienkerrostalon alakerrassa oli Pitkäsen kauppa ja myöhemmin Toppis-baari.
Reitti kulkee Salpausselällä
Lohkarepuiston opastekyltit
Kun kuljet Lohkarepuistossa, saat opastuksen suoraan älylaitteeseesi käyttämällä kivessä olevaa QR-koodia.
Tältä sivulta löydät päivittyvän sisällön QR-koodien taakse linkkinappuloista. Klikkaa siis tieto-osuus auki ja nauti matkasta!
Kiviviitta 1
Lohkarepuisto on Uudenkylän 600-vuotisjuhlien kunniaksi perustettu luonto- ja kulttuuripolku.
Polulla on kiviviittoja, joita seuraamalla voit lukea tietoja Salpausselistä, jääkaudesta ja Uudenkylän historiasta. Vaikuttava lohkareinen alue alkaa Rakokiventien varresta ja jatkuu Salpausselän melko tasaisella laella itään.
Osa kohteista kuten tämä iso kivi on valaistu.
Kiviviitta 2
Salpausselät ovat Suomen merkittävimpiä muistoja jääkaudesta.
Ne jakavat Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Sisä-Suomen järvialueen. Salpausselät koostuvat jääkauden lajittelemasta, jäätikkövirtojen mukanaan tuomasta hiekasta ja sorasta sekä jään mukanaan kuljettamasta lajittumattumasta aineksesta.
Kiviviitta 3
Salpausselät, Salpausselkien alue poikkeaa maaperältään muusta Suomesta. Salpausselät ovat reunamuodostumia, pääosin hiekkaa ja soraa. Muodostumat ovat syntyneet jään etureunaan jäätikkövirtojen kasaamista maa-aineksista.
Jäätikkövirrat synnyttivät myös harjuja tulosuunnassaan Salpausselkää kohti. Harjut ja reunamuodostumat ovat keskenään erilaisia. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi
12 300-12 100 ja toinen 11800 - 11600 vuotta sitten.
Kiviviitta 4
Kiviviitta 5
Salpausselkien välinen alue poikkeaa maisemallisesti ja geologisesti eteläpuolisesta alueesta.
Salpausselkien välissä on monista pienistä järvistä ja joista koostuva Arrajoen vesistö, joka laskee Kymijokeen. Alueella on lyhyitä harjujaksoja ja reunamuodostumia asutukselle tärkeine hieta-alueineen.
Sammalsilta, esteetön lintutorni.
Kuva: Matti Oijlala
Kiviviitta 6
Kiviviitta 7
Suuret tammet ovat näyttävä muisto Uudenkylän kartanosta. Uusikartano, Uudenkylän kartano eli Nyby Gård oli leskirouva Constance af Forsellesin 1880 itselleen perustama aateliskartano.
Kapteeni Ullnerin tytär jäi leskeksi 1874 ja menetti konkurssissaan Koiskalan ja Toivonojan kartanot uusine päärakennuksineen. Uusikartanon tilakeskus sijaitsi suurten tammien pohjoispuolella puistometsässä.
Kiviviitta 8
Salpausselkää noudatellen kulkee kaksi vanhaa reittiä Uudestakylästä länteen. Pohjoispuolinen on ns. Uudenkylän kirkkotie (nykyisin Uusikartanontie), jonka varrella lännempänä on Kirkkolähde. Tällä reitillä ajeltiin reellä keväisin pari viikkoa pidempään kuin Salpausselkien päällä. Samaa ominaisuutta hyödynnetään nykyisin Loistopolun ladulla ja ulkoilureitillä Iitin rajalta Lahteen.
Kiviviitta 9
Suomessa on useita Uusikyliä ja nimet liittyvät keskiaikaiseen asutukseen. Nastolan Uusikylä on ollut olemassa ainakin vuonna 1422 ja kylän uutuus on suhteellinen käsite. Nastolassa Immilä, Ruuhijärvi, Koiskala ja Ahtiala ovat selvästi vanhempia ja nimi vertautuu näihin, mutta Uusikyläkin on nykyään liki 600-vuotias "nuorukainen".
Uusikylä 1908, Arno Jarlan kokoelma.
Kiviviitta 10
Uudessakylässä on perinteitä torneille.
Toisen maailmansodan aikana tässä oli lottien ilmavalvontatorni ja ilmavalvontalotat majoittuivat seurojentalolla.
Ilmavalvontatornista on jäljellä perustuksia. Nykyisin lähellä on 2010-luvulla tehty lintutorni.
Ilmavalvontatornin pystytys, kokoelmatieto
Arno Jarlan kokoelma.
Kiviviitta 11
Uudenkylän seurojentalon rakentaminen alkoi 1908. Kylän talolliset rakensivat sen yhdessä, mutta omistus siirrettiin myöhemmin urheiluseura Uusikylän Salpalle.
Talossa ovat toimineet Uudenkylän Nuorisoseura, maamiesseura, martat ja urheiluseura. Se on Nastolan vanhin seurojentalo, ja sitä on kutsuttu myös seurahuoneeksi.
Uudenkylän raitti
Tie Hämeenlinnasta Viipuriin kulki Uudenkylän kautta. Liikenne tarvitsi palveluja ja synnytti kylän. Uudenkylän merkitys kasvoi rautatieasemana. Asema sijoitettiin radan eteläpuolelle, kun vanha asutus oli sen pohjoispuolella ja kylään tehtiin tasoristeyksiä. Vähitellen eteläpuoli kasvoi ja kehittyi Nastolan tärkeimmäksi liikepaikaksi.
