Lohkarepuisto kiviviitta nro 9
Uudenkylän merkitys kasvoi Pikkuvihan eli Hattujen sodan jälkeen, kun kylä oli valtakunnan rajalla ja merkittävä teitten risteys. Ikivanha Ylinen Viipurintie ristesi Loviisasta sisämaahan johtavan tien kanssa ja lisäksi Haminaan erkani oma tiensä Haarankylässä Uudessakylässä.
Varsinainen kasvupyrähdys koettiin rautatien rakentamisen seurauksena. Uuteenkylään tuli asema, rautatieläisiä ja asutusta radan varteen. Myös Uudenkylän majatalo siirtyi ryhmäkylästä Heinolantien risteykseen ja sitä kutsuttiin Ylä-Karlssoniksi.
Sipilässä vanhasta piharakennuksesta tehtiin päärakennus. Sen uusin osa on 1920-luvulta oleva lasiveranta. Talon pihassa oleva aitta on Ruotsinvallan aikainen Uudenkylän makasiini. Fingerporin luoja ja piirtäjä Pertti Jarla on kotoisin täältä.
Vanha ryhmäkylä piti pintansa itsenäisyyden aikaan asti. Uudenkylän kansakoulu rakennettiin 1890-luvulla kylään ja 1912 Matti Meriluoto perusti tänne kauppansa. Itsenäisyyden alussa rautatieaseman vetovoima loi uuden taajaman aseman yhteyteen. Taajama on Salpausselän päällä, pitkä ja kapea raitti.
Uusikylä 1908, Arno Jarlan kokoelma.
Suomessa on useita Uusikyliä ja nimet liittyvät keskiaikaiseen asutukseen. Nastolan Uusikylä on ollut olemassa ainakin vuonna 1422 ja kylän uutuus on suhteellinen käsite. Nastolassa Immilä, Ruuhijärvi, Koiskala ja Ahtiala ovat selvästi vanhempia kyliä ja nimi vertautuu näihin, mutta Uusikyläkin on nykyään liki 600-vuotias "nuorukainen".
Ryhmäkylä sijoittui satulamaiselle muodostumalle, Salpausselän pohjoispuolelle. Hietamaat sopivat hyvin perinteiseen maanviljelyyn. Toisaalta paikan sijainti ja saavutettavuus valtakunnallisen tien varrella vastasi aikakautensa hallinnon ja liikenteen tavoitteita.
Iitin itsenäistyttyä Hollolasta 1540-luvulla paikallishallinto toimi hetken aikaa Villähteellä, mutta nimismiehet palasivat Uuteenkylään. Nimismiehentalo eli Sipilä oli kylän ainoa rustholli 30-vuotisen sodan jälkeen. Aiemmin näitä oli enemmän. Käytännössä nimismiehen ja kievarin oikeudet periytyivät suvussa ja Uudenkylän nimismiehet olivat erittäin vaikutusvaltaisia 1700 puolivälissä eläneeseen Kustaa Weckmanniin asti. Mm. kaksi Ruotsin kuningasta yöpyi Weckmanneilla. Missään muualla Päijät-Hämeessä eivät kuninkaalliset yöpyneet uudella ajalla. Sipilän rusthollista erotettiin Kustaa III ajatusten innoittamana Toivonojan kartano ja tästä 1880 Uudenkylän kartano.